Ensi viikolla tää lähtee leireilemään lasten kanssa pitkästä aikaa. Osaakohan sitä enää olla leiri-ihminen? Tuskin tässä suurta ongelmaa tulee, mutta uudet puitteet kiinnostavat kyllä. :)
Osa ihmisistä onkin jo kuullut, että saatan hakea uutta työtä kohta. (Itseasiassa olen varmuuden vuoksi laittanut jo hakemuksia menemään..) Espoo säästää ja saattaa olla, että Kauklahdessa on enää kaksi vakkarityöntekijää syksyllä. Enkä muuten rehellisesti sanottuna ole varma, että harmittaako tämä. Alunperinhän olin tulossa vain hetkeksi testailemaan, miltä nuorisotyö maistuu. Ihan hyvälle, muttei herkulliselle. Silleen hyvälle, et vois maistua lisääkin, mutta ei niin hyvälle, että ehdottomasti. Sanaleikkejä. x)
Aina välillä sitten näitä työkuvioita mietiskellessä tulee mieleen vanha haave lähteä jonnekin kauas pois vähäksi aikaa. Kivaahan se olis, mutten varmaan malta, kun täälläkin on koko aika kivaa. On kivaa kun ei enää joudu melkein yhtään nukkumaan yksin, on kivaa tehdä ruokaa useammalle kuin itselleen, näin sitä kunnon ruokaa tulee oikeasti tehtyä. Tää alkaa olla jo nyt niin rutiinia (vaikka edelleenkin mietin, missä vaiheessa siitä tuli sitä?? Mua on huijattu x)) että ei osaa enää kuvitella, mitä tekis jos niin ei olis. Eikä muista enää millaista elämä oli aiemmin. Ihmeen helposti sitä on oppinut elämään kahden kalenterin mukaan, vaikka sitä olen vuosikaudet epäillyt.
Kesä ja syksy tuovat paljon uutta elämään, sen tietää jo nyt. Ja tavallaan, näin neljännesvuosisadan vanhana, se on aika kivaa :) Jos olis uus työ, uudet kuviot ja puitteet, niin ei olis tylsää. Ja tää "vanhaki" työ värittyis aika paljon uusien projektien myötä, eli kaikki käy :)
Takas työntouhuun,
enkeli kuittaa.
Osa ihmisistä onkin jo kuullut, että saatan hakea uutta työtä kohta. (Itseasiassa olen varmuuden vuoksi laittanut jo hakemuksia menemään..) Espoo säästää ja saattaa olla, että Kauklahdessa on enää kaksi vakkarityöntekijää syksyllä. Enkä muuten rehellisesti sanottuna ole varma, että harmittaako tämä. Alunperinhän olin tulossa vain hetkeksi testailemaan, miltä nuorisotyö maistuu. Ihan hyvälle, muttei herkulliselle. Silleen hyvälle, et vois maistua lisääkin, mutta ei niin hyvälle, että ehdottomasti. Sanaleikkejä. x)
Aina välillä sitten näitä työkuvioita mietiskellessä tulee mieleen vanha haave lähteä jonnekin kauas pois vähäksi aikaa. Kivaahan se olis, mutten varmaan malta, kun täälläkin on koko aika kivaa. On kivaa kun ei enää joudu melkein yhtään nukkumaan yksin, on kivaa tehdä ruokaa useammalle kuin itselleen, näin sitä kunnon ruokaa tulee oikeasti tehtyä. Tää alkaa olla jo nyt niin rutiinia (vaikka edelleenkin mietin, missä vaiheessa siitä tuli sitä?? Mua on huijattu x)) että ei osaa enää kuvitella, mitä tekis jos niin ei olis. Eikä muista enää millaista elämä oli aiemmin. Ihmeen helposti sitä on oppinut elämään kahden kalenterin mukaan, vaikka sitä olen vuosikaudet epäillyt.
Kesä ja syksy tuovat paljon uutta elämään, sen tietää jo nyt. Ja tavallaan, näin neljännesvuosisadan vanhana, se on aika kivaa :) Jos olis uus työ, uudet kuviot ja puitteet, niin ei olis tylsää. Ja tää "vanhaki" työ värittyis aika paljon uusien projektien myötä, eli kaikki käy :)
Takas työntouhuun,
enkeli kuittaa.
